Inunnik innarluutilinnut persuttassaarneq

Inunnik innarluutilinnut persuttaasarneq
Persuttaasarnermut nassuiaataasartut allanngorarsinnaapput persuttarneqarsimasoq innarluuteqarpat. Iliuutsit nalinginnaasumik innarliinertut paasineqartanngitsut innarliinerusinnaapput inuk innarluutilik pineqaraangat. Persuttaaneq pinninnerusinnaallunilu ilatsiinnarnerusinnaavoq.

Persuttaasarnermut assersuutit inummut innarluuteqartumut malunnaataasinnaasut:

  • Inuk innarluutilik pisariaqartunik nakorsaatitornissaanik ikiuuteqarnissaanillu itigartikkaanni
  • Innarluutilik kaassuartakkamiit nakkartikkaani
  • Innarluutilik pisussinnaanngitsoq kissarsuutip kissartup eqqaanut inissikkaani
  • Innarluutilik atoqatigiinnissamut pinngitsaaligaanni, taarsiullugulu inuup pisariaqartitaanik ikiorlugu
  • Pisariaqanngitsumik kinguaassiutaasigut attuuagaani eqqiluisaarnerani

Tarnikkut persuttaaneq aningaasanilluunniit atornerluinerit makkuusinnaapput:

  • Innarluutilik qimakkaani ikiorneqarnissamut periarfissaqartinnagu imaluunniit ikiunngitsooraanni 
  • Innarluutillip ikiuutaannik arsaaraanni
  • Innarluutilik innarluutaanut tunngasumik ateruseraanni
  • Innarluutilik nikanarsaraanni oqarfigigaanilu innarluuteqartuusaartoq ikiorneqarniassagami
  • Innarluutilik atornerlukkaanni aningaasanik pissarsiniarfigalugu

Pinerluttuliornermut inatsimmi §§ 89 aamma 91-mut ilaapput aalajangersakkat persuttaarnermut, sioorasaarinermut pineqaatissinneqaataasumillu sumiginnaanernut tunngasut, ilanngullugit soorlu innarluutilimmik imminut ikiorsinnaanngitsumik inissiineq imaluunniit innarluutilimmik qimatsineq peqqissutsimut naviannaatilimmik inissisimasumik, soorlu nakorsaatissaanik tunniussinngitsoorneq imaluunniit navianaatilimmiinnerani ikuinngitsoorneq, ikuineq mannineq peqqissutsimut navianaateqanngitsumi.