Persuttaaneq aamma imigassaq

Persuttaaneq aamma imigassaq
Ilisimasat misilittakkallu takutippaat, inuit imigassamik atornerluisut katsorsarneqartut akornanni, inunnit amerlanerussuteqartut aapparisamut nukersortarsimasut. Taamaattumik katsorsaaviit ukkatariaqarpaat ilaqutariit akornanni persuttaasarneq aamma allanik suliaqartunik suleqateqartariaqarneq.

Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi persuttaanermut imigassartornermullu attuumassuteqartuni akornusiinernik misissuinerup takutippaa, imigassap persuttaanerullu akornanni qanimut ataqatigiittoqarnera, taamatuttaaq SFI-mi misissuinerup ”Kalaallit Nunaat qimaguk” (Væk fra Grønland) takutippaa, arnat nukissaalatsitsisut amerlasuut Kalaallit Nunaannit nuunnissartik toqqartarsimagaat, aapparisap nukersortarnera imigassartortarneralu pissutigalugit. Aammattaaq misissuinerup ”Meeqqat Kalaallit Nunanni” (2009) takutippaa, aappariinni persuttaasarnerup imigassartornerullu akornanni ersarissumik ataqatigiittoqarnera.

Imigassartornermut katsorsaaneq atorneqarsinnaavoq persuttaasartunik nassaarniarnermut. Apeqqut tulliuttoq tassaavoq, ajornannginnersoq persuttaasarneq pillugu oqaluuserinnikkaanni immaqalu aamma persuttaasartoq katsorsarteqqugaanni, taamaalillugu siunissami persuttaasarnissaq pitsaaliorneqarsinnaalluni?

Imigassartornermut katsorsaasut misilittagaqartuupput, oqaloqatiginnittarnerit ajornakusoornartut pineqaraangata. Ajornaatsuinnaanngilarlu imigassamik ajornartorsiuteqarneq pillugu oqaloqatiginninneq, taamatullu ippoq imigassamik ajornartorsiutit inooqataasumut meeqqanullu kingunerisinnaasaasa oqaluuseriuminaaneri.

Imigassartornermik katsorsaasut, persuttaanermik ilisimasallit aamma persuttaaneq pillugu qanoq oqaloqatiginninnissamik ilisimasallit, suliniuteqarnermi nukittuumik piukkunnaateqarsinnaapput.

Nalunaarusiaq Imigassamik ajornartorsiutit aapparisamillu persuttaasarneq uani aajuk (danskisooq)

Ernguttarneq
Kalaallit Nunanni politiit erseqqissarpaat ernguttarneq persuttaanermut pissutaasoq pingaarneq, tamannalu peqqutigalugu angerlarsimafinnut aggeqqussutaasarluni. 

Tulleriissiinnarlugit immiaaqqat sisamat tallimalluunniit imeraanni unnummi ataatsimi, aalakoorniutigalugu imigassartorneruvoq, ullumilu Kalaallit Nunanni imigassartoriaasiuvoq siammarsimaqisoq. Persuttaanissamik navianaateqarnerata persuttaanerullu annetussusiata kiisalu kinguaassiutitigut atornerluinissamut qaninnerunerata aalakoorniutigalugu imigassartornerup aamma napparsimaleratarsinnaaneq, navialeratarsinnaaneq akornuseratarsinnaanerlu annertusisittarpai.

Peqqinnarnerusumik aalakoornermut kulturip imigassallu kingunerisaanik ilisimasaqarnerunerup persuttaanermut pitsaaliuinissamut ikorfartueqataasinnaapput.