Kisitsisitigut takussutissat

Matuma ataatigut takuneqarsinnaapput ukiuni kingulliunerusuni  nunatsinni inuuneq pillugu paasiniaanernit kisitsitigut takussutissiat.

Nunatsinni annersaasarneq
Nunatsinni inoqatinik annersaasarnerit nalinginnaasorujussuupput. Tamakku tusagassiuutitigut, kisitsisitigut paasissutissatigut misissuinikkullu utikajaarneqarlutillu saqqummiunneqartarput. Taamatuttaaq kisitsisitigut paasissutissiissoqartarneratigut pasitsaaneqarsinnaavoq annersaasoqartarnera innuttaasut akornanni amerlaqisunut kalluaasarneratigut ajortumik sunniuteqartartoq, aammalu iliuuseqaatigineqartartut naammassimanngitsut. Assersuutigalugu SFI’p misissuisimaneratigut takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat qimapparput, (Væk fra Grønland) 2011. Tamatumani pineqarpoq arnat sanngiinnerusut sooq nunarput qimanniarnerlugu aalajangiussaqartariaqartarsimanersut, tamatumanimi aappaqarsimagamik annersaaniartartumik imerajuttumillu.

Angutinik arnanillu annersaasarnerit
Innuttaasut pillugit paasiniaasimaneq 2005-2010-mi ersersinneqarpoq innuttaasut 17-it qaangerlugit ukiullit akornanni 60%-ii annersarneqartarsimanngikkunik sakkortuumik sioorasaarneqartarsimammata.  Kisitsisinngorlugit inuit pineqartut 23.500-uupput, 1993-mi misissuisimanermiit qaffariangaatsiarsimasoq takuneqarsinnaavoq, taamanikkummi 47%-it taamatut misigisaqartarnikuusimammata. Angutit takornartarisaminnit annersarneqarnerpaasarput, arnalli aapparisaminnit annersarneqarnerugajuttarlutik. Angerlarsimaffinni anniartitsisarneq imatut kinguneqartarpoq meeqqat annersaasarnernut isiginnittuusimasarlutik.

Kisitsisitigut ersarissumik takussutissiarineqarsimanngilaq inersimasut qassit nalinginnaasumik annersarneqartarnersut. Kisiannili Innuttaasut pillugit 2005-imiik 2010-mut misissuisimanikkut takuneqarsinnaavoq inersimasut akornanni 37%-it isimmittarneqarsimasutut, tillunneqarsimasutut imaluunniit sakkoqartumit annersinneqarsimasutut misigisaqarnikuusarsimasut. Aamma 15%-ii sakkortuumik saassunneqartarnikuusimapput, soorlu qimeriarneqarlutik, savimmik aallaassimilluunniit saassunneqarlutik misigisaqartarnikuusimasut.

Nunatsinni arnat annersarneqarsimasut, kisitsinngorlugit

Nunatsinni angutit annersarneqarsimasut, kisitsisinngorlugit

Meeqqat inuusuttuaqqallu anniartinneqarsimasut
2009-mi Nunatsinni Meeqqat pillugit nalunaarusiami eqqoriarneqarpoq arnat 0-niik 14-it tungaannut ukiulinnik meerallit 16%-ii aapparisaminnit anniartinneqarnikuusimasut. Tunumi arnat sisamararterutaat aapparisaminnit annersarneqartarsimapput. Tassa Nuummiit sanilliullugu agguaqatigiissillugu marloriaataannik amerlanerussuteqarlutik.

Inuusuttut inuusaasiat 2011-mi oqaluttuarineqarpoq inuusuttut 15-16-nik ukiullit 100-ut 38%-ii inuunerup ingerlanerani arlaatigut isiginnaarsimagaat anaanartik annersarneqartoq. Taakkunannga 100-uusunit  18%-ii ukiuni kingullerni misigisaqarfiginikuusimavaat anaanartik minnerpaamik ataasiarluni annersarneqartoq, 20%-illu isiginnaarnikuusimavaat anaanartik amerlasuutigut annersarneqartarsimasoq. 7%-iisa takunikuusimavaat ataatartik anniartinneqartoq, 10%-illu takunikuusimallugu qatanngutimik arlaat anniartinneqartoq.

Inuusuttunik aappassiariinnilu anniartitsisarnerit

Inuusuttut inuusaasiat pillugu 2011-mi saqqummiussami oqaluttuarineqarpoq inuusuttuaqqat 15-16-llu akornanni ukiullit akornanni 24%-iisa misigisaqarfigisimagaat anerlarsimaffiup avataanni annersarneqarnertik saassunneqarnertilluunniit. Nukappissat allanit annersarneqarajunnerusarsimapput, niviaaluillu aappassiaminnit ilaqutariinnerullu iluani annersarneqarnerusarlutik.

2005-ip 2010-iillu akornanni Innuttaasunik misissuititsisimanerni takuneqarsinnaavoq aappariit 18-it 24-illu akornanni ukioqartuni annersaasoqartarnera takornartarineqannginnersoq, tassa utoqqaanerusunut sanilliullugu. Takuneqarsinnaavoq arnat inuusuttorpassuit anniartinneqartarsimasut. Taamaattumillu pingaaruteqartoq tamanna isiginiassallugu, tassami aappassiamit anniartinneqartartoq aamma inersimasuvinngornermi attanneqaannarsinnaasarmat.

Politiit kisitsisaataat
Ukiumoortumik annersaanerit 750-800-it missaat nalunaarutigineqartarput. Kisitsisit 2008-miit 2011-mut appariaateqarsimapput, ukiunilu isikkanilinni kingullerni aatsaat taamak ikitsigalutik. Kisiannili suli amerlassutsimikkut amerlavallaarujussuarput. Tassunga tunngatillugu oqaatsigineqarsinnaavoq Kalaallit Nunatsinnit Danmarkimut sanilliullugu innuttaasut amerlassusaannut sanilliukkaanni 5-6-nik amerlanerussuteqarmata. 2011-mi Politiit 3077-eriarlutik angerlarsimaffinnut orniguttariaqarsimapput, taakkunanngalu 442-ni ilaqutariit meerartaqarsimapput.

Meeqqat arnallu qimarnguinni
Kisitsisit qimarnguinneersut annertunerusumik nalilersuiffigineqarnikuunngillat. Taamaattumik ersarissumik takuneqarsinnaanngilaq arnat meeqqallu akornanni ukiumoortumik qassit nunatsinni qimarnguinni arfineq-marluusuni piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit qimarngusariaqartarsimanersut. Nuummi qimarnguimmiit ukiumoortumik nalunaarummit atuarneqarsinnaavoq arnat 42-ut meeqqallu 46-ut 2011-mi qimarnguimmut orniguttariaqarnikuusimasut. Taakkunannga 86%-ii anaanartik ataataminnit unatarneqarsimasoq isiminnik takunikuusimanngikkunikku tusaasinnaasarsimavaat.

Tigusiffiit:
Christensen, Else 2011 (SFI): Væk fra Grønland/Kalaallit Nunaat qimapparput
Bjerregaard, Peter (2010): Befolkningsundersøgelsen i Grønland 2005 – 2010/Nunatsinni innuttaasunik misissuititsineq 2005-2010
Christensen, Else 2008 (SFI): Børn i Grønland/Nunatsinni meeqqat
Statens Institut for Folkesundhed (2012): Det svære ungdomsliv - Unges trivsel i Grønland 2011/Inuusuttuuneq unammiuminaatsoq – nunatsinni inuusuttut inuusaasiat, 2011.
Politiets årsstatistik 2011/Politiit nalunaarusiaat 2011
PiSiu – Grønlands Kriminalpræventive Råd (2012): Strategiplan 2012-2015/PiSiu – nunatsinni pinerluttaalisitsinermut Siunnersuisoqatigiit (2012): 2012-2015-p tungaanut anguniakkat.